Syksyinen iltapäivä Ruissalossa
Simo Hörkön Sukuyhdistys ry:n jäsenet kokoontuivat sunnuntaina 22.9. Ruissalon Villa Promenadeen pitämään vuosikokousta ja juhlistamaan myös sukuseuran 45 -vuotista taivalta. Perustavassa kokouksessa Paimion Motellilla vuonna 1968 oli kaikkiaan 49 henkilöä. Kaikkien näiden nimet luettiin nyt pidetyn vuosikokouksen jälkeen ja poisnukkuneitten muistoksi sytytettiin kynttilä.
Vuosikokouksen puheenjohtajana oli Jouko Hörkkö ja sihteerinä Soile Suomi, pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Helena Nieminen ja Heikki Kesäläinen. Sääntömääräiset asiat nuijittiin pitemmittä puheitta. Vapaaehtoisesta jäsenmaksusta keskustelua kumpusi jonkin verran ja se päädyttiin korottamaan yhdellä eurolla, nyt jäsenmaksu on siis peräti 3 euroa. Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Eira Laiho, erovuoroiset johtokunnan jäsenet Pekka Hörkkö, Heikki Kesäläinen ja varajäsen Tuulikki Kurki valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Heikki Kesäläinen on toiminut Simo Hörkön sukuyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1986-1992 ja hänet kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi luovuttamalla hänelle asiaan kuuluva kunniakirja.
Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin tekeillä olevan sukukirjan valmistuminen sekä retki Paimion luontopolulle, ”evakkovaellus”.
Kokouksen jälkeen nautittiin maittava lounas, jonka jälkeen laulettiin yhteislauluna ”Laps olen köyhän, kauniin Karjalan”. Päivän aiheena oli pula-aika jatkosodan aikaan ja sen jälkeenkin. Muistelemisen pohjaksi katsottiin lyhytelokuva ”Kaikki konstit käyttöön”, mikä on osa laajempaa YLE:n videotallennetta ”Pula-aika : sodassa nälkää ja puutetta vastaan”.
Mukaan oli kutsuttu myös Paavo Hörkkö, joka kertoi oman perheensä paluusta takaisin sodan runteleman Johanneksen Koskijärvelle ja elämän uudelleen aloittamisesta siellä. Alkuun asumisesta vieraissa, kovasta työstä ja uuden kodin rakentamisesta. Kodin, joka kuitenkin oli jätettävä pian uudelleen ja lopullisesti.
Pula-aikaa muistelivat myös mm. Laila Peltola, Oili Vähäkangas ja Jouko Hörkkö kertoen omia kokemuksiaan elämästä vaikeaan aikaan, sikurin ja muiden korvikkeiden käytöstä ja kasvattamisestakin, myös tupakkaa viljeltiin. Monella oli muistiin jäänyt venäläisten sotavankien osallistuminen maatalojen töihin.
Mielenkiintoiset muistelut päätettiin kahvin ja kakun nauttimiseen sekä lauluun ”Jo Karjalan kunnailla lehtii puu”.
